Metsäbiotalousmietteitä maailmalta

Join-bioerko-hankkeemme Uruguayn opinto- ja yhteistyömatkan yksi pääteemoista oli paikalliseen metsäteollisuuteen ja -talouteen tutustuminen. Reilun viikon matkallamme saimmekin huhtikuussa 2022 tutustua laajasti Uruguayn eri metsäalan toimijoiden toimintaan. Fray Bentosissa pääsimme vierailemaan UPM-kymmene Oyj:n vuonna 2007 toimintansa aloittaneeseen sellutehtaaseen, maan keskiosissa sukelsimme puolestamme syvälle plantaasimetsien siimekseen ja INIA:lla (Instituto Nacional de Investigación Agropecuaria) saimme kuulla paikallisesta metsäalan tutkimuksesta.

Uruguay on perinteisesti tunnettu maatalousmaana. Soija- ja maissipellot sekä erityisesti karjanlaidunnus näkyivätkin vahvasti maisemassa heti kun poistuimme maan pääkaupungin, Montevideon, leppoisasta sykkeestä. Paikallisten oppaidemme mukaan karja saa Uruguayissa tyypillisesti laiduntaa hyvin vapaana maan mittavilla ruohoalueilla. Tästä syystä karja onkin hyväkuntoista, mikä meinaa aiheuttaa ongelmaa lihantuotannossa, sillä liha jalostuu niin sanotusti turhan sitkeäksi. Viimeisten vuosikymmenten aikana maatalouden rinnalle on kuitenkin yhä enenevissä määrin tullut metsätalous, jonka kehityksen voidaan ajatella alkaneen virallisesti vuoden 1987 lakiuudistuksesta. Tuon lakiuudistuksen tavoitteena oli houkutella ulkomaisia sijoittajia Uruguayhin ja sen se on myös saanut aikaan.

Ennen 1980-luvun lakiuudistusta metsäalan toiminta Uruguayssa oli melkoisen pienialaista. Lakiuudistuksen jälkeen maahan on virrannut tasaiseen tahtiin uusia toimijoita, joita hyvät tuotantomahdollisuudet ovat houkutelleet. Uruguay on tällä hetkellä yksi maailman johtavia selluntuottajamaita. UPM-kymmene Oyj:n sellutehdas Fray Bentosissa oli maan ensimmäinen massiivinen selluntehdasinvestointi. Tehdas tuottaa vuodessa noin 1,3 miljoonaan tonnia sellua ja se työllistää noin 200 henkeä. Tehdas käyttää raaka-aineenaan eukalyptusta, jota tuotetaan tehtaan tarpeisiin plantaasiviljelmillä. Osa näistä plantaaseista on yrityksen omassa omistuksessa. Puuplantaaseiksi muunnetut maa-alueet ovat alun perin olleet sellaisia, jotka eivät ole kelvanneet muuhun hyötykäyttöön.

Plantaasiviljelmiin pääsimme ihan konkreettisesti tutustumaan maan keski- ja pohjoisosissa, jossa sijaitsee myös suurin osa maan sahateollisuudesta. Plantaasien puista noin 80 prosenttia on tällä hetkellä eukalyptusta ja noin 20 prosenttia mäntyä, mutta kuulemamme mukaan tilanne on muuttumassa nykyistäkin enemmän eukalyptuksen eduksi lähitulevaisuudessa, sillä mäntyviljelmiä korvataan yhä useammin eukalyptuksella. Yhtenä syynä tähän lienee se, että männyistä pystytään Uruguayssa hyödyntämään vain järein, sahateollisuuden hyödyntämä tukkiosa, kuituosan jäädessä pinoina metsiin maatumaan kustannustehokkaan käyttömuodon puuttuessa. Puun kuljettamisen kerrottiin olevan yksinkertaisesti liian kallista mäntykuitupuun hyödyntämiseen.

Suomalaiseen metsänhoitoon verrattuna yksi Uruguayn erikoisuuksista on se, että plantaaseilla joudutaan taimivaiheessa tekemään heinäntorjunnan lisäksi muurahaistorjuntaa. Ilman torjuntaa taimet päätyisivät muurahaisten ravinnoksi. Torjuntaa tehdään edelleenkin sekä perinteisemmällä menetelmällä, eli hevosen avustuksella, mutta myös moottoripyörän selästä, mitä valitettavasti emme päässeet todistamaan vierailumme aikana.

Metsäntutkimukseen liittyen meille selvisi INIA:n tutkimuslaitoksella, että metsäasioiden tutkimukseen on viime aikoina tullut ns. uusia tutkimusaloja tai -linjoja. Muun muassa metsätuhojen tutkimukseen on alettu kiinnittää entistä tarkempaa huomiota. Matkamme varrella näimmekin mm. muutamia mustia plantaasialueilta, joilla metsäpalo oli selkeästikin riehunut. Metsätuhot ovat siis aivan samanlaista arkipäivää myös maapallon toisella puolella kuin meillä täällä Euroopassakin. Uruguayn metsäteollisuuden laajentuessa tulevan vuoden aikana kolmannella maailmanluokan sellutehtaalla metsäalan tutkimukseen panostaminen kuulostikin meidän biotalousammattilaisten korvaan todella hyvältä ratkaisulta. Maan omien luonnonvaraisten puulajien hyödyntäminen olisi esimerkiksi yksi aihe, jota myös paikallisten metsäammattilaisten mielestä kannattaisi tutkia tarkemmin. Asiantuntijajoukkomme jäi myös pohtimaan hyödyntämätöntä mäntykuitupuuta ja muita metsätalouden sivuvirtoja. Mitä mahdollisuuksia ne tarjoaisivatkaan?

Kirjoittajat: Sini Rantanen (Karelia-ammattikorkeakoulu), Anniina Kontiokorpi (Karelia-ammattikorkeakoulu), Senni Pykäläinen (Itä-Suomen yliopisto), Kasperi Vuorikari (Savonia-ammattikorkeakoulu), Harri Auvinen (Savonia-ammattikorkeakoulu)

Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto, logo.
Vipuvoimaa EU:lta -logo.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus -logo.
Opetus- ja kulttuuriministeriön logo.